Säännöt

Virallista moottorikelkkareittiä P-Karjalan maakunnassa on vain 12 km, mutta epävirallista kelkkauraa on 1800 km, josta n. kolmasosa on jääuria.

Maastoliikennelakia sovelletaan moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämiseen maastossa ja moottorikelkkailureitillä. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämistä maastossa valvovat poliisi, tulli- ja rajavartiolaitos. Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos suorittavat valvontaa heidän hallinnassaan olevilla alueilla.

Moottorikelkkailureitillä ja moottorikelkkailu-uralla on oleellinen ero. Lainsäädäntö ei tunne kelkkauria, ne määritellään maastoksi, johon esim. Metsähallitus antaa erityisen luvan käyttää kelkkailuun. Kelkkaurat on ikävä kyllä merkitty lähes samanlaisin korpiristein kuin virallinen kelkkareitti. Ja tämä hämää usein kelkkailijoita.

Moottorikelkkaura on epävirallinen termi maanomistajien lupaan perustuvalle moottorikelkkaväylälle. Ura on siis maanomistajien luvalla tai suostumuksella perustettu moottorikelkkailuun tarkoitettu maastossa kulkeva väylä.

Käytännön ero reitillä ja uralla ei ole kovin suuri, mutta juridinen vastuuero on melkoinen.


Moottorikelkkailureitti on tieliikennelain tarkoittama tie

Virallinen kelkkailureitti on maastoliikennelain mukaisena menettelynä perustettu reitti, kunnan ympäristölautakunnan hyväksymä ja tiettyä toimitusmenettelyä noudattaen perustettu kuten esimerkiksi yksityinen tie. Reitin pitäjä voi olla kunta, kuntayhtymä, valtio, yhteisö tai elinkeinonharjoittaja. Reitin pitäjän hyväksyy kunnan ympäristölautakunta.

Moottorikelkkailureitti on tieliikennelain tarkoittama tie, jossa moottorikelkan kuljettajalta vaaditaan T-luokan ajo-oikeus. T-luokan ajo-oikeuteen vaaditaan vähintään 15 vuoden ikä ja nuorison terveyskortti tai lääkärintodistus.

Virallisilla moottorikelkkareiteillä ei erillistä reittilupaa tarvita. Ongelma on lähinnä siinä, että yksityiskohtaista kattavaa karttaa näistä reiteistä ei aina ole saatavissa. Maanomistajan luvista kattavin on tällä hetkellä Metsähallituksen uralupa. Kunnan reittiluvalla saa ajaa kyseisen kunnan alueella olevilla reiteillä.

Kelkkaurilla ajaminen on yleensä maksullista, ja yleensä samalla uraluvalla voi liikkua koko maakunnan alueella. Käytännössä esimerkiksi pilkkijät eivät voi ajaa jäältä uraa pitkin muutaman kilometrin mittaista matkaa huoltoasemalle tankkaamaan ilman uralupaa.

Uraluvat ovat kelkkakohtaisia, joten uraluvassa on oltava näkyvillä moottorikelkan rekisterinumero. Uraluvassa on oltava myös luvan voimassaoloaika. Luvat voivat olla pituudeltaan yhdestä vuorokaudesta vuoden mittaiseen. Poliisi, Rajavartiosto, Metsähallituksen ja yhdistyksen omat valvojat tarkastavat lupia.

Maastoliikennelain mukaan moottorikäyttöisellä ajoneuvolla, esimerkiksi moottorikelkalla, ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa maa-alueella ilman maan omistajan tai haltijan lupaa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Moottorikelkkailijalla on vapaa liikkumisoikeus jäällä, ellei maastoliikennelain säännöksistä muuta johdu. Tällöin esim. alueellinen ympäristökeskus kieltää moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttämisen tietyllä maa-alueella tai jääpeitteisellä vesialueella.


Ojassakaan ei saa ajaa

Poliisille tulee eniten ilmoituksia luvattomista teillä ajamisista. Tämä onkin poliisin maastoliikennevalvonnassa priorisoitu hyvin korkealle. Tiellä ajamisiin puututaan tiukasti.

Maastoajoneuvoa ei saa käyttää yleiseen liikenteeseen käytettävällä tiellä. Tiehen luetaan kuuluvaksi ajorata, pyörätie, jalkakäytävä ja pientareet. Näiden lisäksi tiehen kuuluvat myös luiskat ja ojat. Jollei kaavoituksella ole toisin osoitettu, tiealue ulottuu vielä kahden metrin etäisyydelle ojan tai luiskan ulkosyrjästä.

Ajokielto koskee kaikkea tiealuetta eikä vain tien aurattua osaa. Eli lähtökohtaisesti moottorikelkalla ei ole lupa ajaa tien luiskalla tai aurauspenkalla. Moottorikelkkailija voi siirtyä ojanpohjia pitkin reitille, mikäli hän siirtyy esimerkiksi kotipihastaan omia maita pitkin tai hänellä on maanomistajan lupa koko matkalle. Tällöin hän ei kuitenkaan saa käyttää yleisiä teitä, katuja, jalkakäytäviä, kevyenliikenteenväyliä tai niiden ojia, puistoalueita tms. alueita miltään osin tähän siirtymiseen.

Jos moottorikelkalla suoritettava kuljetustehtävä tai maaston olosuhteet tekevät maastossa liikkumisen kohtuuttoman vaikeaksi taikka jos sitä on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kannalta tarpeellisena, moottorikelkkaa saa tarpeellista varovaisuutta noudattaen tilapäisesti kuljettaa tiellä käyttäen kuitenkin ensisijaisesti tien auraamatonta osaa.

Pelkkä liikkumisen hankaluus maastossa ei ole riittävä peruste tiellä ajamiseen, vaan tielle saa tulla kelkalla lähinnä tapauksissa, joissa liikkuminen maastossa on likipitäen mahdotonta.

Moottorikelkalla saa ajaa metsätiellä lumipeitteen aikana, jos tien pitäjä on sulkenut tien muiden moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuin moottorikelkkojen liikenteeltä.


Rautatien ylitys kielletty

Rautateiden ylittäminen moottorikelkalla on kiellettyä, sillä rautatien ylittäminen moottorikelkalla voi aiheuttaa radalle sen kaltaista vahinkoa, jolla saattaa joissakin tilanteissa olla liikenteen turvallisuudelle kohdistuvia vaikutuksia.


Kelkkareitillä tarvitaan ajokortti

Tien ja kelkkareitin ulkopuolella maastossa ajettaessa ei ajokorttia vaadita, mutta kuljettajan on oltava vähintään 15-vuotias. Tilanteessa, jossa henkilö on menettänyt esimerkiksi B-luokan ajo-oikeutensa, hän saa kuljettaa moottorikelkkaa moottorikelkkareitin ulkopuolella, maastossa ja jääalueella.

Reitillä hän ei saa ajaa, eikä ylittää teitä tai virallisia moottorikelkkareittejä. Pelkästään jääalueelle perustetun virallisen kelkkareitin ylittämiseen vaaditaan moottoriajoneuvon kuljettajalta sitä vastaavan ajoneuvon ajo-oikeus.

Ikärajoitus ei koske tilanteita, joissa ajetaan yksinomaan yleiseltä liikenteeltä eristetyllä alueella kuten esimerkiksi työmaalla tai tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella.

Ajoneuvon luovuttaminen alaikäiselle on rangaistavaa. Ajokortti ja moottorikelkan rekisteriotteen tekninen osa on pidettävä mukana kelkalla liikuttaessa ja vaadittaessa esitettävä liikenteen valvojalle.


Suurin sallittu nopeus 80 kilometriä tunnissa

Moottorikelkalla suurin sallittu nopeus maastossa on 60 km / h. Nopeusrajoitus avoimella jää- ja vesialueella on 80 km / h ja henkilöä reessä kuljetettaessa 40 km / h. Tiellä ajettaessa rajoitus on 40 km / h eikä silloin reessä saa kuljettaa matkustajia.

Nopeusrajoituksen rikkomisesta tuomitaan sakkoon. Ylinopeudesta ei anneta rikesakkoa vaan pääsääntöisesti rangaistusvaatimus tai erityisien syiden puoltaessa kirjallinen huomautus. Virallisella moottorikelkkareitillä saadut ylinopeussakot vaikuttavat ajokorttiin aivan samalla tavalla kuin autolla tiellä saadut ylinopeussakot. Mutta moottorikelkkauralla saadut ylinopeussakot eivät vaikuta ajokorttiin, koska urat ovat maastoa ja maastossa ei sovelleta tieliikennelakia.


Muita vaatimuksia

Moottorikelkassa on aina ajettaessa käytettävä ajovaloja. Moottorikelkalla ajettaessa kuljettajan ja 15 vuotta täyttäneen matkustajan on aina käytettävä hyväksyttävää mallia olevaa kypärää muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Mm. umpinaisessa perävaunussa oleva moottorikelkan matkustaja ei tarvitse kypärää.

Moottorikelkassa on käytettävä hätäkatkaisijaa. Moottorikelkan hätäkatkaisin on kiinnitettävä kuljettajaan ennen moottorin käynnistystä, jos hätäkatkaisimen toimintaperiaate edellyttää kiinnittämistä. Tällainen hätäkatkaisin on pidettävä kiinnitettynä ajon aikana.

Moottorikelkka on rekisteröitävä ja liikennevakuutettava, vaikka sillä ajettaisiin vain maastossa ja jäällä. Moottorikelkassa täytyy olla kaksi rekisterikilpeä kiinnitettynä kelkan molemmille sivuille.


Rattijuopumukset

Moottorikelkan kuljettaminen päihtyneenä on yhtä lailla rangaistavaa kuin muunkin moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaminen. Rattijuopumukseen voi syyllistyä yhtä hyvin moottoritiellä kuin pihassa tai pellolla taikka metsässä ajaen. Rangaistavan rattijuopumuksen raja on 0,22 mg/l ja törkeän rattijuopumuksen 0,53 mg/l alkoholia veressä. Epäillyt rattijuopot kuljetetaan pääsääntöisesti tarkkuusalkometriin.


Onnettomuudet

Moottorikelkkaonnettomuuksia sattuu satoja vuosittain. Niistä vain vakavimmat tulevat poliisin ja onnettomuustutkintalautakunnan tietoon. Vuosina 1996-2008 moottorikelkkaonnettomuuksissa on kuollut yhteensä 160 henkilöä.

Kuolemantapauksista noin 70 % sattuu jäällä ja noin 20 % teillä, mukaan lukien moottorikelkkailureitit, auki pidettävät tiet ja metsätiet. Pääsääntöisesti moottorikelkkaonnettomuuden uhri on kokenut kuljettaja. Tyypillisesti onnettomuustapauksia edeltää kova ajonopeus ja kuljettajan korkea veren alkoholipitoisuus.

Poliisi


Teksti on lainattu AutoToday.fi sivuilta

Mainokset